Featured Slider

Olohuoneen raikkaampi sisustus

Vihdoin meidänkin sisustuksesta on joulun viimeisetkin rippeet riisuttu pois. Kuusi sai lähteä muutama päivä sitten ja viimeisetkin koristeet pakattiin laatikoihin odottamaan ensi joulua.



Vaikka joulun aika onkin ihanaa ja tunnelmallista, vuoden vaihteen jälkeen sitä alkaa kaivata taas rauhallisempaa ja raikkaampaa ilmettä sisustukseen. Vaikka pidänkin punaisesta ja joulunakin meillä oli melko maltillisesti joulunpunaista ja ylipäätään joulukoristeita, on jotenkin vapauttavaa pakata viimeisetkin jouluiset koristeet laatikoihin ja kantaa ne varastoon. Vuodenvaihde tuo aina ajatuksen uudesta alusta ja pelkistetympi, raikkaampi ja vaaleampi sisustus vain tukee tuota fiilistä.

Vaikka eletäänkin vasta tammikuun puoliväliä, ajatukset ovat toisaalta jo keväässä. Se saa myös nostamaan sohvan päälle hempeän vaaleanpunaiset pellavatyynynpäälliset ja ostamaan kaupasta pinkkinä hehkuvan kevätesikon. Tavoitteena on saada esikot säilymään kevääseen asti elossa, jotta ne voi istuttaa maan sulaessa ulos puutarhaan. Saa nähdä miten käy! Huomaan myös siirtäväni ylimääräisiä tavaroita pois silmistä takaisin kaappeihin. Joulun koristetulvan jälkeen silmä kaipaa siistejä pöytätasoja ja vähemmän koriste-esineita ja tuikkukuppeja esillä. Lelukaaosta lattiantasolla on vaikeampi pitää kurissa, joten keskityn vähän ylemmäs, tasoille jotka pystyn pitämään siistinä.





Vaikka joulu on siivottu pois, kynttilät pysyvät! Meillä poltetaan kynttilöitä melkein läpi vuoden, kynttilänjalkojen ja mariskoolien värit vain vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Joulunpunaisten tilalle vaihdoin keittiön pöydälle vaaleanpunaisen ja ruskean ja lisäksi jouluinen pöytäliina sai siirtyä lapsiperheessä käytännöllisen vahakankaan tieltä.
Olohuoneessa harmaiden Kastehelmi kynttilälyhtyjen kokelma kasvoi jouluna ja niiden kaverina löytyy Iittalan ihania Nappuloita. Yhdistettynä kauden kukkasiin, ne toimivat vuodenajasta riippumatta!







Kun kannoin kuusen ulos, tuntui että koko olohuone suureni kertaheitolla. Avaruutta tuli lisää ja tuntuu, että tilaa liikkua keittiön ja olohuoneen välillä on aiempaa enemmän. Ja kun kliivia siirtyi takaisin omalle paikalleen, tuntuu kuin se olisi kokonaan uusi kasvi. Muutenkin järjestelin viherkasvien paikkoja ja huomaan, että kaipaisin lisää kasveja. Kai sekin selittyy lähestyvällä keväällä ja vihreänkaipuulla. Paikkoja viherkasveille on vaan kovin vähän, sillä varsinkin näin talvikuukausina valoa ei tunnu tulevan meille riittävästi ja kasvit kituvat. Lisäksi kaikki kukkapöydät ja korkeat kasvituet ovat ehdoton nou nou meidän perheessä, jossa vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuntuu riittävän miltei joka päivä. Ehkä joskus vielä!



Olohuoneen väripilkku :)

Itseommellut joulun pehmeät paketit

Tänä vuonna aputonttu ehti kuin ehtikin ommella meidän perheen lasten paketteihin myös pehmeää täytettä. Tässä esittelyssä tyttären pakettiin päätyneet uudet käyttövaatteet.




Tänä vuonna ehdin kuin ehdinkin ommella lapsille joululahjaksi ihan peruskäyttövaatetta. Olin suunnittellut ompelevani vaatteet ajoissa valmiiksi, ilman stressiä, mutta kuinkas taas kävikään. Löysin itseni vielä aatonaattona työhuoneesta ompelemasta viimeisiä vaatekappaleita lasten mentyä illalla nukkumaan. Mutta sain kuin sainkin valmiiksi.

TYTÄR IHASTUI RUUSUKUOSISEEN "SAMISTELUTUNIKAAN"




Tyttärelle valmistui kolme perustunikaa ja kahdet leggarit. Kaksi tunikoista on hempeämpiä, tyttömäisen kukallisia, joiden kanssa voi yhdistää vinoraidalliset leggarit. Kankaat kukkatunikoihin ostin syksyn messuilta, Tampereen messuilta ruusukuosillinen on Ommellisen Babuska roses joustocollegen, jota ei taida valitettavasti tällä hetkellä olla valikoimassa. Toinen kukkakuosi puolestaan on iki-ihanan Nuppu Printcompanyn Kanerva luomutrikoo, jonka ostin Seinäjoen messuilta, mutta sitä löytyy myös verkkokaupasta. Tytär ihastui ruusukuosiseen samistelutunikaan, sillä itselläni on myös tunika Ommellisen Babuska roses jc:stä, mutta väritys on hillitympi, harmaa yhdistettynä hituseen vaaleanpunaista. Ehkä siitäkin tulossa vielä jossain vaiheessa asupostaus.





Kolmas tunika on ommeltu Story of Roon "the tale of three bears and a cup of tea"- kankaasta, jota ostin Tampereen messuilta jc:na. Sen kaveriksi ostin harmaata "drip drop"- trikoota. Tein kankaista setit sekä tyttärelle että pojalle. Tytölle tunika ja pojalle perus pitkähihainen t-paita ja molemmille harmaasta trikoosta leggarit.

Muutamat legginsit päätyi pakettiin myös: harmaat Roon Drip drop-kangasta, vaaleanpunaiset myös Roon vinoraitaa,


Tästä Story of Roon kankaasta tuli myös paita pojalle.


Koska kasvuvaraa on kaikissa vaatteissa, varsinkin pojan vaatteissa, sovituskuvia en edes yrittänyt ottaa. Tyttö tosin on kasvanut sen verran, että tunikat pääsevät jo kohta käyttöön ja alkaa kaapissa olevien legginsienkin lahkeet olla aika lyhyitä. Kohta pääsen siis urakalla ompelemaan uusia vaatteita, kun vanhat jäävät pieneksi. Tämä joululahjapino oli siis vain alkusoittoa!

Teittekö te tänä vuonna osan lahjoista itse? Mitä pukinkonttiin päätyi? Nyt joulun mentyä ohi, ne uskaltaa jo paljastaakin.


Vuoden 2017 luetuimmat postaukset

Blogin vuosi 2017 pähkinänkuoressa eli mitkä olivat viime vuoden luetuimmat postaukset Sohvilassa. 

Vuosi sitten tämänkaltainen yhteenveto jäi tekemättä, joten oli mielenkiintoista nähdä, mitä lukijat todella ovat vuoden aikana lukeneet. Sohvila on vahvasti käsityöpainoitteinen blogi ja se näkyi myös kaikkien luetuimmissa postauksissa.

Kaikkein eniten vuoden aikana luettiin Ohje: Lapsen Sohvilapipo - postausta. Tämä saikin miettimään, olisiko kysyntää vastaaville neulontaohjeille? Jotain on omien neulontatöiden sivussa nimittäin tullut raapustettua myös ylös ja niistä voisi saada jokusen ohjeen puhtaaksi kirjoitettuakin.



Käsityökategoriaan menee myös toiseksi suosituimmaksi noussut blogipostaus, Lastenhuoneen päiväpeitto, jota pääset kurkkaamaan linkistä uudelleen. Toki se sivuaa myös blogin toista aihepiiriä sisustusta. Hauskaa muuten huomata vanhoja postauksia lukemalla, kuinka esimerkiksi lastenhuoneen sisustus on vuoden aikana muuttunut! Postaus lastenhuoneen tämänhetkisestä järjestyksestä voisi siis olla paikallaan.



Loppuvuoden luetuin postaus oli ehdottomasti Kalenteri vuodelle 2018. Jos muuten kalenteri on vielä hankkimatta, kannattaa pysyä kuulolla, sillä jotain kalentereihin liittyvää yllätystä on luvassa Sohvilan blogisynttäreiden merkeissä.




Tyttärelle bombertakki kevääseen  pääsi sijalle neljä. Näitä kuvia katsellessa kaipaa väkisin kevättä ja aurinkoisia päiviä tämän kaiken pimeyden ja harmauden keskellä. Varsinkin, kun sitä pysyvää lumipeitettä ei tänne lounais-suomeen ole vielä saatu.



Instagramin puolella #bestnine2017 yhdeksikköön pääsi kuva Side by side-huivista,  joten ihme kun se ei mahtunut tähän listaukseen mukaan. 


Neulonta- ja virkkausaiheisia postauksia olikin listalla useampia. Kevätpanta itselle , Villatakki tyttärelle ja Vauvan tupsulakki olivat niistä suosituimpia. Instagramin puolella #bestnine2017 yhdeksikköön tosin pääsi kuva Side by side-huivista , joten ihme kun se ei mahtunut tähän listaukseen mukaan.





Makuuhuoneen uusi työpiste keräsi sisustusaiheisista postauksista toiseksi eniten lukukertoja. Sekin on ehtinyt kevään jälkeen muuttua. Tällä hetkellä se on ns. "vaiheessa" -tilassa, sillä toimivaa säilytysratkaisua ei ole vielä saatu suunniteltua ja hankittua.



Postaus Vierailu Kotilaituriin nousi myös top kymmenen joukkoon, enkä toisaalta ihmettele yhtään miksi. Kotilaituri on täynnä toinen toistaan ihanampia sisustusjuttuja, langoista puhumattakaan. Oma joulunalusaikani oli niin hektinen, etten ehtinyt lainkaan vierailemaan Kotilaiturin joulussa. Kotilaiturin verkkokaupassa on muuten ale menossa, kannattaa kurkata jos sieltä löytyisi jotain kivaa! Itse liike avaa ovensa 9.1.2017.


Sohvila-blogia voit seurata myös Facebookissa sekä Instagramissa. Tervetuloa seuraamaan!

Jouluinen koti pukeutuu punaiseen



Tänä vuonna meidän joulukoti on punainen. Joulukuun alusta asti olen lisännyt pikkuhiljaa punaisen määrää kodissa ja sisustuksessa, maltillisesti vähän kerrallaan. Olen aina pitänyt punaisesta, se on yksi lempiväreistäni ja siksi joulunaika onkin ihanaa aikaa, kun voi sisustaa muuten aika rohkealla värillä punaisella.

Normaalisti olen sisustajana aika arka värien käytössä, siksi meiltä löytyykin lähinnä valkoista, harmaata ja mustaa, yhdistettynä luonnonmateriaaleihin kuten puuhun. Yhdistän sisustuksessa vanhaa ja uutta ja tähän komboon on helppo jouluna yhdistää myös ripaus punaista.



Viime vuonna ostettu huonekuusi säilyi kesän yli terassilla




Pikkuhiljaa punaisia juttuja lisäämällä ei tule ähkyä punaisesta. Joulun jälkeen kuitenkin kaipaan aina rauhallisempaa värimaisemaa ja punaiset tekstiilit ja koristeet päätyvätkin takaisin kaappiin odottamaan seuraavaa joulua.

Meillä punainen ei kuulunut jouluun vielä pari vuotta sitten, se on uusi perinne kodissamme. Aikaisemmin joulun väreinä olivat lähinnä valkoinen ja hopea, mutta varsinkin Lounais-Suomen musta joulu ja pimeys ulkona saivat kaipaamaan joulunaikaan lisää lämpöä, jota punainen väri tuo edes hitusen. Punainen yhdistettynä hopeaan on siis meidän uusi jouluväri.

Oiva Toikan joululintu

Kuusi on upea ilman koristeitakin. Meillä on aina aito, luonnon metsäkuusi.


Ripaus punaista sisustuksessa ei meillä kuitenkaan tarkoita jouluverhoja, tonttujoukkiota tai överimäärää joulukoristeita joka paikassa. Joulukuuseen päätyi tänä vuonna valkoisten ja hopeisten pallojen kaveriksi myös punaisia, ruokapöydästä löytyy muutama Aarikan tonttu, keittiön kaapin päällä sekä lasten leikkihuoneessa istuu muutama Mailegin pikkutonttu ja loppu joulutunnelma tuleekin kukilla. Etenkin hyasintit ovat suosikkejani, vaikka pidänkin niistä eniten silloin kun ne ovat nupussa.

Hyasintti kauneimmillaan

Hyasintin tuoksu kuuluu jouluun





Tänä vuonna tilasin joulukimpun Piia Jaalan verkkokaupasta (mies kävi noutamassa) enkä voi olla enemmän kuin tyytyväinen! Upeat punaisen sävyt yhdistettynä suosikki kukkiini niin lopputulos ei voi olla muuta kuin upea. Vai mitä sanotte tästä kimpusta, josta löytyy punaista anemonea, tähtiputkea, ihania viinipunaisia neilikoita ja amarylliksia sekä iki-ihanaa eukalyptusta sekä pistaasia? Upea kombo, suosittelen lämpimästi Piia Jaalan kukkakauppaa (Linnankatu 9-11, Turku)!
Taustalla näkyvä joululiina on muuten taitava isoäitini kutonut.


Upea jouluinen kukkakimppu Kukkakauppa Piia Jaala



Joulukotia koristaa myös joulumobile, jonka pääsimme tekemään Åblogien vierailulla Ammattiopisto Livian Floristiikkatalon jouluun. Floristiikkatalosta ostin myös hyasinttiasetelman olohuoneen pöytää koristamaan. Mobilea oli hauska tehdä, se toteutettiin ketjutustekniikalla. Yhdistin siihen vain luonnonmateriaaleja, joten kuivuttuaan se saa roikkua paikallaan joulun jälkeenkin.




Mikä on teidän joulukotinne teemaväri tänä vuonna? Perinteinen punainen vai trendikäs valkoinen ja vihreä vai kenties jotain muuta..?

Kaikki ei ole kuitenkaan punaista: tänä vuonna piparitalo on sininen.

Jouluinen kranssi


Jouluun on reilu viikko aikaa ja joulumieli tuntuu olevan tänä vuonna totaalisen kadoksissa. Yhtenä syynä on mahdollisesti yrityksen joulukuviot myyjäisineen ja tilaustöineen, sillä kiirettä on pitänyt. Vielä pieni rutistus viikonlopun yli ja viimeiset paketit postiin, minkä jälkeen on aika alkaa panostaa itse jouluun. Vaikka joulusiivousta ei ole vielä edes aloitettu eikä jouluruokien valmistelua aloitettu, joululahjoista suurin osa on hankkimatta tai tekemättä,  puhumattakaan jouluisista leivonnaisista ja askarteluista, jotain jouluista on tullut jo tonttuoven lisäksi väkerrettyä.

Myös tänä vuonna päätin nimittäin ottaa joulukorttikuvat lapsista itse, mutta sen sijaan että olisin seisottanut lapsia ulkona tuulessa ja sateessa, päätin ottaa kuvat tänä vuonna sisällä. Minulla oli visio päässäni toteuksesta ja melko hyvin loppujen lopuksi visiossa onnistuin. Siis rekvisiitan osalta, itse kuvaus ja mallien paikallaan pysyminen olivatkin sitten ihan eri juttunsa.




Ja tuohon visioonhan kuului tietenkin jouluinen kranssi. Eikä mikä tahansa kranssi, vaan eukalyptuskranssi. Tuo jo muutamana jouluna trendiksi noussut kaunis ja yksinkertainen kranssi. Ilokseni löysin sattumalta kukat kranssiin meidän paikallisesta pienestä kukkakaupasta, vaikka olin varautunut siihen, että eukalyptusta olisi pitänyt lähteä metsästämään Turusta tai Raisiosta. Myös etukäteen suunnittelemaani vahakukkaa löytyi samasta kukkakaupasta. Mahtavaa, kun voi suosia paikallista pienyrittäjää!

Ostin kranssiin käyttämäni pohjan käsityömessuilta (vastaavia saa myös askarteluliikkeistä). Materiaaleina oli kranssipohjan ja kukkien lisäksi takapihan omasta kuusesta nappaamani havut sekä sitomiseen käyttämäni ohut rautalanka. Vihreä olisi väriltään varmasti ollut parempi ja sellaista olisi jossain ollutkin, mutten sitä loppujen lopuksi löytänyt mistään. Minne lie kadonnut, mutta onneksi korvaavaa löytyi tilalle.

Kranssin teko on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. Kokosin kukista ja havuista pieniä nippuja, joita sitten kiinnitin rautalangan avulla kranssipohjaan. En täyttänyt koko kranssia kukilla, vaan jätin tarkoituksella yläosan ilman kukkia, jolloin lopputuloksesta tuli puoliympyrän muotoinen ja ilmavampi.





Valmiista kranssista tuli huumaava eukalyptuksen tuoksu, joka leijaili vielä useamman päivän keittiössämme. Tytärkin kävi kranssia nuuhkimassa vielä illallakin. Kaikki kranssiin käyttämäni kukat ja havut kuivuivat kauniisti ja kranssista onkin iloa vielä senkin jälkeen, kun sain kuvat otettua ja kukat olivat kuivuneet. Kuusenoksat tosin varisevat, jos kranssia liikuttaa. Mänty sopisi ehkä paremmin tähän tarkoitukseen.

Niin ja ne joulukorttikuvat. Rekvisiitta ja kuvauspaikka onnistuivat yllättävän hyvin, mutta harmikseni lapset eivät olleet kovin yhteistyökykyisiä. Tytär jaksoi alkuun, mutta kuopus ei senkään vertaa. Muumikekseillä sain heidät lahjottua pysymään hetken paikoillaan ja vilahtaa muutamassa kuvassa heidän nallensakin. Mutta onneksi yksi otos sadasta riittää lopulliseen versioon ja toivon mukaan sellaisen sain napattua!